Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussat qinnuiginninnerat naapertorlugu peqqussutikkut aalajangersarneqarpoq inunnik paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsit, ulloq 1. decembari 2016, Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortinneqassasoq, Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut aallaavigalugit immikkooruteqarluni. Kalaallit Nunaanni inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsit uani takuneqarsinnaavoq. Inatsisip nalunaarsuisarnermut inatsisit 1978-imeersut, maannamut atuuttut, taarsissavai.
Inunnik paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsit saqqummiunneqartoq taanna, Kalaallit Nunaannut atuttussanngortinneqartoq, danskit inatsisaata annerpaartaa assigivaa. Taamaattumik ilitsersuutit nalinginnaasut Datatilsynip nittartagaaniittut aamma inunnut paasissutissanik suliarinninnermi, Kalaallit Nunaanni inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsimmi ilaatinneqartunut, amerlasuutigut aamma naleqquttuupput.
Taamaattorli inatsimmi Kalaallit Nunaannut atuuttussami immikkoorutinik ataasiakkaanik suliaqartoqarpoq, ilaatigut pissutigalugu Kalaallit Nunaanni malittarisassat allat aamma atuummata, inatsisip atornissaanut pingaarutillit. Danmarkimi malittarisassanut atuuttunut sanilliullugu immikkoorut pingaarutilik tassaavoq tv-kkut nakkutilliinermut immikkut malittarisassat Kalaallit Nunaannut atuuttussanngortineqanngimmata.
Tamatuma kingunerissavaa tv-kkut nakkutilliinermut tunngatillugu inunnik paasissutissanik suliarinninneq inatsisit nalinginnaasut malittarisassaat naapertorlugit nalilerneqartarnissaat. Immikkoorut alla tassaavoq, inunnik paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsimmi Kalaallit Nunaannut atuuttumi, danskit inatsisaata akerlianik, eqqartuussiviit inunnik paasissutissanik suliarinnittarnerat ilanngunneqanngimmat.
Ikaarsaarnermi aaqqiissutitut Kalaallit Nunaanni inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsimmi aalajangersarneqarpoq, inunnik paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsimmi kapitali 12 aamma 13-i naapertorlugit, inunnik paasissutissanik suliarineqareersunik nalunaruteqarnissaq aamma akuersissutinik pissarsiniarnissaq aatsaat pissasoq inatsisip atuutilersinneqarneraniit ukiut pingasut ingerlaneranni piffissaliinikkut, tassa ulloq. 1. decembari 2019-i tikitsinnagu. Suliarinninnerilli, inatsisip atuuttussanngortinneqareernerata kingorna aallartinneqartut, tunngaviusumik suliat ingerlanneqalernissaat sioqqullugu nalunaarutigineqassapput.
Inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsit pillugu Datatilsyni ilitsersuummik anginerusumik suliaqarpoq, pingaarnertut Kalaallit Nunaanni innuttaasunut, suliffeqarfinnut aamma oqartussaqarfinnut saaffiginnittumik. Tamatuma saniatigut ilitsersuutinik annikinnerusunik arlalilinnik, sammisanik toqqakkanik imalinnik, aamma suliaqartoqarpoq. Ilitsersuutit Datatilsynip nittartagaatigut kalaallisut aamma danskisut tamanut saqqummiunneqarput.
Datatilsyni Kalaallit Nunaat sullillugu
Datatilsyni tassaavoq naalagaaffiup ataani oqartussaqarfik arlaannaannulluunniit attuumassuteqanngitsoq, paasissutissanik inunnut tunngasunik, inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsimmi ilaatinneqartunik, suliarineqartunik tamanik nakkutilliisuusoq. Tassa Datatilsynip suliassaraa paasissutissanik inunnut tunngasunik suliarinninneq inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsit malillugu, aamma inatsit aallaavigalugu malittarisassat atuutilersinneqarsimasut, naapertorlugit ingerlanneqarnersut nakkutigissallugu. Aammattaaq inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsit Kalaallit Nunaannut peqqussutikkut atuutilersinneqartoq Datatilsynimit nakkutigineqarpoq.
Paasissutissanik inunnut tunngasunik suliarinnittarneq pillugu apeqqutissaqaruit Datatilsynimit ikiorneqarsinnaavutit.
Datatilsynimut maalaaruteqarsinnaavutit, isumaqaruit illit pillutit paasissutissanik suliarinninneq – ass. oqartussaqarfimmi, suliffeqarfimmi imaluunniit suliniaqatigiiffimmi – inunnut paasissutissanik suliarinnittarneq pillugu inatsimmi piumasaqaatit malillugit pinngitsoq. Maalaaruteqarniaruit Datatilsynimut saaffiginnissinnaavutit, nassuiaatigalugulu suna naammaginnginnerlugu. Maalaaruteqarneq akeqanngilaq. Isumaqaruit paasissutissanik ilinnut tunngasunik inatsit unioqqutillugu suliarinnittoqartoq, (ass. oqartussaqarfik, suliffeqarfik imaluunniit suliniaqatigiiffik) pineqartoq attavigiuk, suliarlu pillugu nassuiaateqartillugu.
Datatilsyni aammattaaq oqartussaqarfinnut oqaaseqaateqartarpoq, ass. inatsisissatut siunnersuutit aamma nalunaarutissatut siunnersuutit tilsynimut tusarniaassutigineqartut pillugit.
Datatilsynip suliassaasa aamma ilagivaat pisortat oqartussaqarfiini aamma suliffeqarfinni namminersortuni misissuinermik suliaqarnissaq.
Datatilsynip aalajangiussai allaffissornikkut oqartussaqarfimmut allamut ingerlateqqinneqarsinnaanngillat. Aalajangiussalli eqqartuussivitsigut ingerlateqqinneqarsinnaapput. Aamma Datatilsyni pillugu Folketingip Ombudsmandianut maalaaruteqarnissannik periarfissaqarputit.
Datatilsyni sulinini pillugu nalunaarusiamik ukiut tamaasa tamanut saqqummiussisartussaavoq. Aammattaaq tilsyni oqaaseqaatiminik tamanut saqqummiussinissaminut periarfissaqarpoq.